Nestori Reponen, laulun esikuva

Juha Vainio esitti vuonna 1982 Syksyn sävelessä samana vuonna tekemänsä laulun Vanhoja poikia viiksekkäitä. Laulussa kerrottiin Saimaan saaressa asuvasta Nestori Miikkulaisesta, joka oli jäänyt vanhaksi pojaksi. Miikkulaisella oli kyllä ollut morsian, mutta "maailma houkutti pois morsion".

Nestorilla oli kohtalotoveri, vanha norppauros, joka ei myöskään ollut löytänyt kumppania. Kohtalotoverit tapasivat toisiaan rannalla, kun Miikkulainen soitteli torppansa rappusilla huuliharppua ja norppa tuli lepokivelleen kuuntelemaan.

Laulun surumielinen päätelmä on, että kummastakin taitaa tulla sukunsa viimeinen. "Suuri Saimaa mut sata on  hylkeitä vaan".

Laulun Nestori Miikkulaisella oli esikuva, Puumalan Lintusalossa asunut Nestori Reponen (1912 - 1982). Vainio ei häntä koskaan tavannut. Idean välittäjänä toimi toimittaja Veikko Kilkki, joka on kertonut monissa kirjoissa, miten hän tämän esikuvan Puumalan Lintusalossa tapasi ja miten ja miksi hän tarinan Vainiolle välitti.

Nestori Reponen nuorena.

Toimittajat tulivat tekemään juttua kelirikosta

Kilkki tuli Lintusaloon 1970-luvun alussa helikopterilla toimittajaporukassa, jonka tarkoitus oli tehdä juttua saarelaisten tukalasta asemasta kelirikkoaikana.

Kutsujana oli Lintusalon eteläosassa Maunolan kylässä asunut maanviljelijä ja kunnanvaltuutettu Tauno Kiljunen. Tämä oli valittu valtuustoon hankkimaan tietä Lintusaloon.

Traktorin peräkärryssä Nestorin mökille

Toimittajat viihtyivät useita päiviä Kiljusen tilalla Alatalossa. Jossain vaiheessa hän sitten pakkasi toimittajat traktorin peräkärryyn ja vei heidät Nestorin mökkiin saaren pohjoispäähän, Lintusalon kylään.

Nestori Reponen tulossa verkkojen laskusta.

Tällä reissulla Kilkki sitten tapasi Nestorin ja kuuli hänen tarinansa.

Kilkki kirjoitti Vainiolle

Kului kuitenkin kymmenkunta vuotta, ennen kuin Kilkki keksi, että tarinasta voisi syntyä hyvä laulu norpan suojelun puolesta. Siksi hän kirjoitti kirjeen Juha Vainiolle, joka kirjeen ensin hylättyään innostuikin asiasta.

Tarina kerrottu monissa kirjoissa

Tässä esittämäni tiedot olen saanut osin Kilkin kirjoituksista mutta myös edesmenneeltä Tauno Kiljuselta, joka muisti varsin hyvin, miten kaikki saaressa tapahtui.

Kilkin versioita voi lukea ainakin kirjoista Suloinen Savonmaa (toim. Ritva Koivukoski), WSOY 1998 ja Lintuiset saaret, kyläkirja Lintusalosta ja lähisaarista (toim. Ulla Pötsönen) 2002.

Tarina on kerrottu myös Juha Vainion elämäkerrassa, Reijo Ikävalkon kirjoittamassa Täyttä elämää - Junnu - Kotkan poikii ilman siipii (1998). Kirjassa oleva tarina on julkaistu myös Saimaan norppaklubin sivuilla.Kilkki on tämän yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja.

Myös aivan uusista kirjoista tarinan voi lukea: Saimaannorppa & ystävät (toim. Timo Korppi), Light House Media 2019 ja Ari Mannisen Saimaa, koko tarina, Readme 2020.

Miikkulainen-sukunimen Vainio otti hyvältä ystävältään, kotkalaiselta jalkapallovalmentajalta, joka oli myös Nestori.

Nestori ja norppa saivat pronssipatsaat

Nestori soittaa viulua norpalle Nestorinrannassa.

Kesällä 2019 Nestori ja norppa saivat pronssipatsaat Nestorinrannan lauttarantaan.

Patsaat on veistänyt nuori lahjakas venäläinen kuvanveistäjä Adil Alijev. Hän kuuluu moskovalaiseen kuurojen taiteilijoiden Hefaistos-ryhmään.

Nestorin patsaan mallina taiteilija käytti Nestorin nuoruuden kuvaa, jossa hän soittaa viulua kivellä.

Venäläiseen tapaan taiteilija teki myös pienen pronssisammakon, joka istuu Nestorin takana. Sammakon silittäminen tuo kuulemma onnea.

Norpan Nestori tapasi Nestorinrannan toisessa rannassa, paikassa, jossa on nykyään Nestorinrannan vuokramökki Nestorin maja. Nestorilla oli 1960-luvulla sauna tuossa rannassa. Lauttaranta, jossa patsaat ovat, toimi Nestorin aikaan kylärantana, jossa myös Nestori piti venettään.

Ylen Elävässä Arkistossa Nestorin haastattelu

Ylen Elävässä Arkistossa on Veikko Kilkin dokumentti vuodelta 1971, jossa hän haastattelee lintusalolaisia kelirikon aiheuttamista ongelmista. Yksi hauska haastattelupätkä on Nestorista.

Katso

Nestorin kierroksia

Nestori Reponen oli värikäs persoona ja hyvin lahjakas monissa asioissa. Nestorinrannasta voi tilata opastetun Nestorin kierroksen jossa kerrotaan paitsi laulun syntyhistoria, myös kyläläisiltä kuultuja tarinoita Nestorista. Samalla kerretään Nestorin tärkeät paikat noin 3 km kävelylenkillä.

Kesällä 2012 Nestorin syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta. Kahvila Nestorin edeltäjässä, "Takkatuvassa", järjestettiin Nestorin syntymäpäivänä 30.6. Nestori 100 vuotta -tapahtuma.

Saaristomme harrastajateatteri Saaristoryhmä esitti tapahtumassa reilun puolen tunnin esityksen, jonka se oli valmistanut Nestorista muutamaa vuotta aiemmin.


Riitta Viialainen
Nestorinrannan emäntä